Huomaa, että kesä on tullut kun herää 04:19 aamulla kirkkaaseen auringonpaisteeseen. Pääskysiä olen silti nähnyt vain kerran. Ehkä en liiku ulkona tarpeeksi. Töissäkään ei tapahdu paljoa. Asemapaikka vaihtui hieman vilkkaampaan, mutta ei täälläkään työtä koko ajaksi ole. Läheskään.

Juhannus oli, jos ei säiltään, niin ainakin tunnelmaltaan lämmin. Voisin muuttaa maalle joskus. Vesi oli kylmää.

Miksi tummapaahtoinen kahvi on parempaa? Lähes joka paikassa tarjotaan vain kitkerää, pannussa seissyttä JuhlaMokkaa. Juon töissä vain puolikkaita kuppeja. Niin juodun kahvin määrä ei ehkä kasva niin suureksi eikä se ehdi väljähtyä. Mietin, tarvitseeko minun hankkia uuteen asuntoon kahvinkeitintä ollenkaan vai pärjäänkö pannulla. Pannu voisi olla mukavan vanhanaikainen. Vedenkeittimen kyllä tarvitsen.

Asuntotarvikkeiden hankkiminen on kutkuttavaa. Suunnitelukin. Kaikkea turhaa tekisi mieli ostaa, ihan vain koska se nyt vaan olisi kiva juttu. Toivon, että saisin sängyn jonka haluan. Se on sentään käytetty. Ja polkupyörän. Materiaamateriaa.

Åsa Larssonin Kunnes vihasi laantuu oli, Larssonin tapaan, varsin toimiva dekkari. Vähän erilainen, sopivasti ruotsalainen. Suosittelen edeltäjäosineen.

Nukahdan ehkä kohta. Toisaalta tekisi jostain syystä pestä ikkunoita, mutta siihen tarvitsee kyllä sen sateisen päivän. Perussuomalaista se taitaa olla, että aina on muka väärä sää.